Entisaikojen suomalaisia mahtimiehiä

Suomalaiset ovat mielestäni hiukan valittajakansaa ja useimmiten syyllistymme itse itsemme vähättelyyn. Loppujen lopuksi meillä ei ole syytä alemmuuden tuntoon, sillä Suomesta on aina löytynyt merkkihenkilöitä. Kaiken lisäksi osalla heistä on ollut hyvinkin vivahteikkaita käänteitä urallaan.

Vaikka Suomi on ollut itsenäisenä valtiona vain alle 100 vuotta, ovat suomalaiset vaikuttaneet useasti mm. Ruotsin ja USA:n historiaan - Suomen historian ohella. Uskon että useat entisaikojen mahtimiehistämme ovat aika tuntemattomia nykyajan suomalaisille, joten ajattelin kirjoittaa heistä koostetun artikkelin.

Valitsemani henkilöt ovat jaoteltu muutamaan pääryhmään: aikaan ennen Suomen itsenäisyyttä ja henkilöihin jotka vaikuttivat ulkomailla - mutta lähellä vallan keskiöitä. Suomalaiset ovat itseassa olleet hyvin monessa mukana! 

Ruotsin vallan aika

Carl Johan Adlercreutz

Kenraali, valtioneuvos, kreivi (s. 1757 Pernaja, k. 1815 Tukholma)

Adlercreutz.jpgAdlercreutzin vaikutus Ruotsin historiaan on suuri, eräällä sen kriittisimmistä hetkistä.

Ensimmäisen kerran Adlercreutz oli vaikuttamassa historiaan, kun Ruotsin kuningas Kustaa III itselleen kaappasi vallan. Tässä tapahtumassa hänen vaikutus oli vielä vähäinen.

Adlercreutz oli Suomen Sodan (1808-09) häviävällä puolella. Hän toimi Suomessa yliadjutanttina, joka pääasiassa johti sotatoimia Suomessa. Suurin voitto oli Siikajoen taistelu (18.4.1808), joka oli Ruotsin harvoja isoja voittoja Suomen sodassa. Hävityn Suomen sodan jälkeen Adlercreutz erosi armeijasta, vaikka häntä pidettiin Ruotsissa Ruotsin sotilaskunnian pelastajana.

Sodan seurauksen Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf oli menettämässä valtansa ja Adlercreutz halutiin mukaan vallankaappaukseen. Ruotsi oli sisällissodan partaalla vaikka venäläiset uhkasivat Ruotsia (osastoja oli jo Uumajassa). Kaiken lisäksi tanskalaiset uhkasivat Etelä-Ruotsia. Epäsuosittu kuningas aikoi paeta Etelä-Ruotsiin ja sieltä käsin marssia Tukholmaan uskollisten joukkojensa kärjessä kukistamaan kapinalliset voimat.

Adlercreutz kuitenkin osallistui kapinaan ja oli mukana vangitsemassa kuningasta sekä toiminnallaan esti sisällissodan Ruotsissa tällä kriittisellä hetkellä. Uudeksi kuninkaaksi valittiin Kaarle XIII, joka ylensi Adlercreutzin aina kenraaliksi asti. Tässä tehtävässä hän vastasi koko Ruotsin armeijasta. Adlercreutz ja Ruotsi osallistui vielä 1813-14 Napoleonin sotiin, mutta menestys ei ollut mainittavaa. Tämän jälkeen Adlercreutz määrättiin osallistumaan Norjan valtaamiseen (1814), joka lopulta tapahtui ilman taisteluja.

Vuonna 1815 Adlercreutz erosi uudestaan armeijasta ja hän myös kuoli samana vuonna. Adlercreutz on haudattu Tukholman Riddarholmin kirkkoon. Hän on viimeinen ei-kuninkaallinen, jolle tämä kunnia on suotu.

Adlercreutzin tarina kokonaisuudessaan
http://www.finlit.fi/tietopalvelu/runeberg/adlercreutz.htm

 

Torsten Stålhandske

Kenraali ja hakkapeliittojen päällikkö (s. 1593 Porvoo, k. 1644 Haderslev)

Stahlhandske.jpgStålhandske on 30-vuotisen sodan legendaarinen hakkapeliittojen päällikkö. Hakkapeliitat olivat suomalaisia palkkasotureita, jotka olivat tunnettuja suoraviivaisesta taktiikastaan sekä "hakkaa päälle" taisteluhuudostaan.

30-vuotinen sota oli Saksan alueella vuosina 1618-48 uskonsota, johon osallistui Ruotsin lisäksi mm. Ranska, Puola, Espanja, Tanska ja Itävalta. Stålhandsken suurimpiin ansioihin luetaan Lützenin taistelu (6.11.1632), jossa Ruotsin valloittajakuningas Kustaa II Adolf kaatui. Ilman Stålhandsken hakkapeliittoja Ruotsin joukot olisivat kokeneet todennäköisesti kirvelevän tappion.

Toinen tärkeä taistelu, jonka lopputulokseen Stålhandsken hakkapeliitat vaikuttivat oli Breitenfeltin ensimmäinen taistelu 7.9.1631. Myös Hammel ja Wittstock olivat taisteluita joissa hakkapeliitat olivat mukana. Stålhandske osallistui myös ns. Tanskan sotaretkelle (1643-45). Tanskan retkeltään hän kappaasi Århusin piispan kirjaston, jonka hänen leskensä lahjoitti Turun akatemialle. Pisimmillään Stålhandsken joukot kävivät nykyisen Saksan Baijerin etelärajoilla asti. Kaupungeista mm. München, Frankfurt (am Main), Leipzig, Praha, Chemnitz, Nürnberg tulivat tutuiksi Hakkapeliitoille. Tätä "kiertuetta" voitanee pitää eräänlaisena Suomen ennätyksenä vieläkin. Stålhandske on haudattu Turun tuomiokirkkoon.

Klaus Fleming

Valtakunnan marsalkka, Viikin (Siuntio) vapaaherra (s. n. 1535 Parainen, k. 1597 Pohja)

Klaus_Fleming.jpgKlaus Fleming oli Suomen vaikutusvaltaisin mies 1500-luvulla. Hän toimi aiemmin Pärnun käskynhaltijana, laivaston amiraalina, Viipurin linnan päällikkönä sekä Suomen ja Viron ylimpänä käskynhaltijana.

Fleming hallitsi Suomea kuin itsenäistä valtiota. Samaan aikaan Kaarle Herttua (myöh. Ruotsin kuningas Kaarle IX) ja Sigismund (Ruotsin ja Puolan kuningas Sigismund III Vaasa) kävivät kiivasta valtataistelua Ruotsin kuninkuudesta. Fleming tuki Sigismundia, joka avulla Flemingin tavoitteena oli saada aikaan unioni Puola-Liettuan kanssa. Lähellä oli ettei Suomi olisi eronnut koko Ruotsista ja liittynyt Puola-Liettuan ja Baltian maiden muodostamaan valtiomuodostelmaan.

Klaus Fleming kuitenkin tunnetaan Nuijasodan (1596-97) kukistajana, joka syttyi kun Kaarle-herttuan rohkaistessa Pohjanmaan talonpoikia kapinaan Flemingiä vastaan. Kapina kukistettiin verisesti, mutta samana vuonna Klaus Fleming myös kuoli itse. Vasta vuoden 1600 Linköpingin valtiopäivillä Sigismund pakotettiin luopumaan kruunusta, jonka jälkeen myös "lähes itsenäinen" Suomikin palasin Kaarle-herttuan, uuden Ruotsin kuninkaan hallintaan. Uuden kuninkaan piti tehdä vielä kaksi sotaretkeä Suomeen, jotta Ruotsin valta vakiintuisi Suomessa.


Olavi Maununpoika

Suomen piispa, Turun tuomiorovasti ja Pariisin yliopiston rehtori (s. n. 1405 Pikkiö, k. 1460 Turku)

Olavi Maununpoika oli keskiajalla eräs Suomen parhaiten tunnettuja henkilöitä. Olavi Maununpoika jäi orvoksi jo nuorena, mutta Turun piispa Maunu Tavast otti hänet kasvattipohjakseen (Tavast oli äidin serkku).

Olavi hankki aikansa parhaan koulutuksen ja opiskeli mm. kahteen kertaan Pariisissa. Vielä opiskelun aikana hänet nimitettiin Turun tuomiorovastiksi ja sen jälkeen vielä Turun piispaksi. Olavi Maununpoika opiskeli Pariisin yliopistossa pääasiassa filosofiaa ja teologiaa aina maisteriksi asti. 16.12.1435 hänet valittiin Pariisin yliopiston rehtoriksi, mutta tätä tehtävää hän hoiti vain lyhyen ajan.

22.1.1437 hän sai tiedon valinnastaan Turun tuomiorovastiksi (1436-50), joka oli sen ajan opiskelijalle poikkeuksellisen korkea virka. Lopulta Olavi Maununpoika pääsi palaamaan Suomeen ja hänet nimitetiin Suomen Piispaksi (1450-60), tätä tehtävää hän hoiti aina kuolemaansa saakka.
http://www.tsv.fi/ttapaht/983/palola.htm


Mikael Agricola

Turun piispa, uskonpuhdistaja ja Suomen kirjakielen isä (s. n. 1510 Pernaja, k. 1557 Uusikirkko)

Agricola_1.jpgMikael Agricola kehitti pohjan Suomen kirjakielelle. Hän kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset kirjat, joista osa säilynyt vielä nykypäiviinkin. Ensimmäinen Agricolan julkaisema kirja oli Abckiria v. 1543.

Kirjallisen työn lisäksi hän oli tärkeimpiä uskonpuhdistajia Suomessa. Papiksi hänet vihittiin n. 1530. Agricola opiskeli v. 1536-1539 Wittenbergin Saksassa, jossa vaikutti myös Martti Luther. Turun piispaksi Agricola nimitettiin v. 1554. Koko elämänsä ajan hän teki uutteraa työtä kirjallisuuden kääntäjänä sekä osallistui myös päivän politiikkaan.

 

 

Ruotsin ja Venäjän vallan aika

Gustaf Mauritz Armfelt

Jalkaväenkenraali, kreivi (s. n. 1757 Joroinen, k. 1814 Tsarskoje Selo, Venäjä)

Armfelt.jpgGustaf Mauritz Armfelt on Suomen historiassa ehkä erikoisin henkilö. Ruotsalaiset pitävät häntä petturina, mutta suomalaisille hän on ensimmäisiä upseereita (Göran Magnus Sprengtportenin ohella), jotka halusivat erottaa Suomen Ruotsin alaisuudesta.

Armfelt oli todellinen seikkailija, josta saisi tehtyä mm. erinomaisen elokuvan. Hän valmistui upseeriksi Ruotsin armeijaan 1773, mutta jo 1778 hän yritti päästä ensin Preussin armeijaan ja sen jälkeen vielä Ranskan armeijaan opiskellakseen. Hänen lopullinen tavoitteensa oli kuitenkin päästä osallistumaan Yhdysvaltojen vapaussotaan. Tämäkään aie ei toteutunut.

Kaikki muuttui kuitenkin vuonna 1780, kun Ruotsin kuningas Kustaa III tapasi Armfeltin Belgian Spassa. Tämän jälkeen Armfeltin ura lähti nousuun ja hän eteni kuninkaan adjuntatiksi sekä myöhemmin kohosi Ruotsin armeijan kenraaliluutnantiksi. Armfelt osallistui sotaan Tanskaa vastaan ja v. 1790 hän palasi sotimaan Suomessa.

Kun Kustaa III kuoli joutui Armfelt taas epäsuosioon, vaikka Kustaa III oli viimeisinä tehtävinään nimittänyt Armfeltin Tukholman kaupungin ylikäskyn haltijaksi. Armfelt erosi virastaan ja hän lähti diplomaatin uralle Italiaan. Siellä hän osallistui vallankaapauksen suunnitteluun, joka sittemmin paljastui. Armfelt määrättiin vangittavaksi ja tuotavaksi Ruotsiin maanpetosoikeudenkäyntiin.

Armfelt kuitenkin pakeni Venäjälle 1794. Lopulta Kustaa IV Adolf perui Armfeltin tuomion ja palautti Armfeltille takaisin kaikki siiviili- ja sotilasoikeudet. Armfelt palasi Tukholmaan, josta hän siirtyi Ruotsin Wienin suurlähettilääksi. Itävalta kuitenkin halusi eroon Armfeltista, hänen Napoleon vastaisten mielipiteiden vuoksi. Armfelt palasi Ruotsiin ja kuningas määräsi hänet Pommerin Ruotsin joukkojen ylipäälliköksi. Vuonna 1808 alkoi Suomen sota, johon Armfelt ei yllättäen osallistunut. Ruotsin kuningas vaihtui taas ja Armfelt totesi, että on parempi palata venäläisten valloittamaan Suomeen.

Suomessa Armfelt teki matkan Pietariin ja saavutti keisari Aleksanteri I:n suosion. Hän erosi Ruotsin armeijasta ja liittyi Venäjän armeijaan, jossa saavutti myös jalkaväenkenraalin arvon. Armfelt nimitettiin Suomen asian komitean puheenjohtajaksi. Armfeltin ajoi mm. Viipurin kuvernementin liittämistä Suomeen autonomiseen alueeseen sekä pääkaupungin siirtämistä Helsinkiin. Näissä molemmissa hän myös onnistui. Kuitenkin tärkein Armfeltin ansioista oli pitää Suomen asiat erossa Venäjän hallinnollisista toimista. Lopulta Aleksanteri I aateloi Armfeltin ja hänestä tuli kreivi. Armfeltilla oli silmää myös naiskauneudelle, joka aiheuttikin hänelle useita ongelmallisia tilanteita. Tosin naiset hänet usein myös pelastivat...
http://dbgw.finlit.fi/kenraalit/?id=18 >


Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin

Autonomian puolustaja, professori, valtiomies ja liberaali uudistaja
(s. 1839 Hamina, k. 1914 Helsinki)

Mechelin.jpgLeo Mecheliniä suomalaiset saavat kiittää hyvin monesta asiasta. Mechelinin johtama hallitus antoi Suomessa ensimmäisenä maailmassa koko kansalle ääni- ja vaalioikeuden sekä sanan-, kokoontumis-, ja yhdistysvapauden vuoden 1906 perustuslaissa. Politiikan lisäksi hän perusti Nokia-yhtiön, yhdessä Fredrik Idestamin kanssa sekä toimi mm. Suomen Yhdyspankin johtajana ja suurimpana omistajana. Näiden lisäksi hän toimi Suomen taideyhdistyksen ja Taideteollisen korkeakoulun johtajana.

Tämäkään ei riittänyt Mechelinille, vaan oli "gandhimaisen" väkivallattoman vastarinnan uranuurtaja. Rauhanmiehenä Mechelin oli tunnettu myös Euroopassa. Tämä mahdollisti myös Suomen asian ajamisen.

Mechelin toimi myös merkittävässä asemassa ns. sortovuosien aikana. Hän oli avainasemassa, kun Suomea yritettiin venäläistää todella rajuin ottein - joka onnistuttiin estämään menestyksekkäästi.

Ilman Mecheliniä ja hänen aateveljiää Suomesta ei olisi pystytty muovaamaan yhtenäistä ja demokraattista kansakuntaa. Mechelin oli koko elämänsä todella edellä aikaansa!

Muutamia tapahtumia, joihin ulkosuomalaiset ovat vaikuttaneet:

USA: Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus 4. heinäkuuta 1776.

John Morton (1724-77) oli suomalaisperäisten siirtolaisten jälkeläinen. Hän on yksi 56:sta kongressin jäsenestä, joka on allekirjoittanut Yhdysvaltaina itsenäisyysjulistuksen. Mortonin antamaa ääntä pidetään vieläkin ratkaisevana äänenä, jonka ansiosta Yhdysvallat irroitettiin Britannian alaisuudesta. Morton oli itse syntynyt USA:ssa, mutta hänen isänpuoleinen sukunsa oli lähtöisin Suomesta (Rautalampi).
http://www.ushistory.org/declaration/signers/morton.htm >

USA: Alaskan myynti Yhdysvalloille 30. maaliskuuta 1867.

Gustave Niebaum (s. 1842 Oulu, k. 1908 USA) oli alunperin merimies, josta tuli eräs maailmanjohtavista turkisten välittäjistä. Niebaum toimi myös Venäjän konsulina Alaskassa, jossa tehtävässään edesvaikutti Alaskan myymiseen Yhdysvalloille. Myöhemmin Niebaum muutti Kaliforniaan ja perusti Napa Valleyn USA:n ensimmäinen Bordeaux-tyylisen viinitilan (Inglenook Winery). 
< http://en.wikipedia.org/wiki/Gustave_Niebaum >
< http://www.rubiconestate.com/site.php >

USA: USA:n kommunistinen puolue

Gus Hall (s. 1910, k. 2000 USA) oli aktiivipoliitikko ja ammattiyhdistysmies. Hän perusti mm. USA terästyöntekijöiden liiton, oli USA:n kommunistisen puolueen johtaja sekä oli viisi kertaa USA:n presidenttiehdokkaana. Neuvostoliitto palkitsi Gus Hallin Lenin kunniamerkillä. Gus Hall sai puolueelleen tukea myös Neuvostoliitosta. Tosin USA:n kommunistinen puolue oli hyvin solutettu, joten CIA ja FBI tiesivät puolueen asiat paremmin kuin Gus itse. 50-luvulla Gus Hall istui myös vankilassa, mielenpiteensä vuoksi. Gus Hall syntyi USA:ssa, mutta hänen molemmat vanhempansa olivat suomalaisia siirtolaisia.
< http://en.wikipedia.org/wiki/Gus_Hall >

Venäjä/Suomi: Neuvostoliiton ja Suomen politiikka, NKP (1905-1964)

Otto Wille Kuusinen (s. 1881, k. 1964 Neuvostoliitto) on varmasti merkityksellisin ulkosuomalainen. Kuusinen osallistui Suomen Sisällissotaan (1917-18) Punaisten puolella. Häviön jälkeen hän pakeni Neuvostoliittoon, jossa perusti Suomen kommunistisen puolueen v. 1918. Kuusinen loi näyttävän poliittisen uran Neuvostoliitossa. Hän toimi näkyvässsä roolissa Kominternissä, toimien yhtenä toimeenpanevista sihteereistä, NKP:n sihteerinä ja lopulta NKP:n puhemiehenä sekä Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan johtajana.

Talvisodan sytyttyä Stalin nimitti Kuusisen "Suomen kansanhallituksen" ulko- ja pääministeriksi. Samalla hän toimi Stalinin neuvonantajana ja haamukirjoittajana. Sodan jälkeen Kuusinen oli yksi ensimmäisistä, jotka tuomitsivat Stalinin hirmuhallinnon. Nikita Hruštšovin kaudella, hän nousi merkittävään asemaan Neuvostoliitossa. Kuusinen kuoli 1964 ja hän on ainoa Kremlin muurin haudattu suomalainen. Turvallisuussyistä häntä ei uskallettu päästää matkustamaan Suomeen edes sodan jälkeen. SKDL:n pitkäaikainen kansanedustaja Hertta Kuusinen oli hänen tyttärensä.
< http://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Wille_Kuusinen

USA: Franklin D. Rooseveltin presidenttikaudet (1932-1945)

Emil_Hurja.jpgEmil Hurja (s. 1892, k. 1953 USA) oli taustavaikuttaja, sanomalehtimies sekä USA:n demokraatisen puolueen johtohenkilö. Hän toimi erityisesti presidentti Franklin Rooseveltin neuvonantajana sekä vaaliavustajana. Emil Hurjaa pidetään erityisesti julkisten mielipidemittausten uranuurtajana. Hän käytti erilaisia tuloksia ja ennusteita häikäilemättä edistääkseen FDR:n presidentti kampanjoissa sekä edisti FDR:n julkista mielikuvaa. Hurja tunnettiin lempinimellä "Wizard of Washington" (Washingtonin taikuri), joka osaltaan kertoo kunnioituksesta häntä kohtaan. Mainittakoon, että Roosevelt on ainoa USA:n presidentteistä, joka on valittu virkaan neljästi.

Emil Hurja kuoli v. 1953 ja hänet on haudattu Washingtonin Arlingtonin hautausmaalle (Emil oli USA:n armeijan kapteeni). Hänen ja George H. Gallupin opit ovat vieläkin käytössä USA:n mielipidemittauksissa ja ennustuksissa. Emil Hurja oli syntynyt USA:ssa, mutta hänen molemmat vanhempansa olivat Suomesta tulleita siirtolaisia.

Emil Hurja Time-lehden kannessa (v. 1936) - lue myös Cover Story! 
< http://www.time.com/time/covers/0,16641,19360302,00.html >

Namibia: Lähetystyö Ambomaalla

martti_rautanen_friedhof_1.jpgMartti Rautanen (1845-1926) oli Suomen luterilaiset kirkon lähetystyön pioneeri. Hän lähti 1868 Afrikkaan Ambomaalle lähetyssaarnaajaksi. Ambomaa (nyk. Namibian pohjoisosissa) oli silloisen keisarillisen Saksan siirtomaa. Martti toimi yli 50-vuotta Olukondaan perustetut lähetysaseman johtajana, raamatunkääntäjänä sekä opetus- ja kasvatustyössä. Paikalliset tunsivat hänet nimellä Nakambale.

Hänen hautakivessäänkin lukee Nakambale, joka tarkoittaa "sitä joka pitää hattua" tai "sitä joka pitää tupakkamassia" (tulkinnan varainen).

Rautanen sain Uuden Testamentin ondongan kielisen käännöstyön valmiiksi v. 1908 ja koko Raamattu julkaistiin v. 1928. Hänen lapsistaan osa jatkoi isänsä työtä Ambomaalla (muut kuolivat malariaan).
< http://www.inkeri.com/Virtuaali/Merkkihenkilot/M_Rautanen.htm >


Kiistanalaisia ja taruista poimittuja henkilöitä

Suomalaiset muinaiskuninkaat (n. 200-1000-luku)

Fornjotrin suvusta kerrotaan mm. Orkeyinga-saagassa, joka nimeää heidät Suomen kuninkaiksi. Kuninkaista Thorrilla oli kaksi poikaa nimeltään Nórr ja Górr. Näistä Nórr matkusti länteen ja perustaa Norjan. Górr lähtee etsimään onneaan meriltä. Górrista tulee merikuningas, Englannin kuninkaiden esi-isä.
Hurjimmillaan saagat kertojat, että Suomen muinaiskuninkaat ovat olleet Tanskan ja Ruotsin kuninkaina ja mm. Englannin ensimmäinen kuningas (Vilhelm Valloittaja) olisi ollut sukua Suomen muinaiskuninkaille.
< http://www.kaltio.fi/index.php?81 >
< http://agricola.utu.fi/tietosanomat/numero1-04/suomalaiset.html >  


Muita potenttiaalisia listalle pääsijöitä

Johan Henrik Tawast

Kreivi, diplomaatti ja kenraali (s. 1763 Kuopio, k. 1841 Tukholma)

Miksi ei ole listalla: Ansiot olivat enemmän hovielämän puolella.
< http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Henrik_Tawast >

Georg Magnus Sprengtporten

Kreivi, kenraalikuvernööri (s. 1740 Porvoo, k. 1819 Pietari)

Miksi ei ole listalla: oli henkilönä aika mahdoton ja ristiriitainen, vaikka ajatukset olivat edellä aikaansa.
< http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?arvostelu=951 >

Sigtunan tuhoajat

Todennäköisesti Karjalaiset tuhosivat v. 1187 Sigtunan, silloisen Ruotsin tärkeimmän kaupungin. Samalla he tappoivat Ruotsin arkkipiispan ja tuhosivat kaupungin 'aika perusteellisesti'. Tapahtuman jälkeen Ruotsin tärkeimmäksi kaupungiksi tuli Tukholma ja piispanistuin siirrettiin Uppsalaan. 

Miksi ei ole listalla: ei ole täyttä varmuutta olivatko tuhoajat karjalaisia, virolaisia vai novgorodilaisia.
< http://fi.wikipedia.org/wiki/Sigtunan_tuho >

Jacob De la Gardie

Kreivi, sotapäällikkö, valtiomies ja marsalkka (s. 1583 Tallinna, k. 1652 Tukholma)

Miksi ei ole listalla: Laiska-Jaakko kasvoi Suomessa ja Moskovan valtaus mm. suomalaisin voimin on tosi kova juttu - mutta kuinka suomalaisena Laiska-Jaakkoa voi pitää?
< http://en.wikipedia.org/wiki/Jacob_De_la_Gardie >

Lauri Allan Törni

Suomen, Saksan ja USA:n armeijan kapteeni (s. 1919 Viipuri, k. 1965 Vietnam)

Miksi ei ole listalla: ansiot ovat kiistattomat, mutta hän on liian tuore tapaus tälle listalle.
< http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_T%C3%B6rni

| Ylös sivulla | Tarkistettu/muutettu: 21.04.2007/AML