Suomalaisten suurpanimojen historia

Suomessa tiedetään olutta varmistetun ainakin tuhat vuotta. Kaikkein tunnetuin suomalainen juotava on sahti, jota myös ulkomailla arvostetaan harvinaisuutena. Muinoin olutta valmistettiin talojen ulkorakennuksissa ns. panimotuvissa ja mm. sotilaiden päivittäisiin muona-annoksiin kuului litroittain olutta. Suomen ensimmäinen teollinen panimo (Stora Bryggeriet) aloitti toimintansa Helsingissä v. 1756 ja se sijaitsi nykyisen Etelärannan kohdalla.

Suomalaisia suurpanimoita on tällä hetkellä vain kolme: Sinebrychoff, Hartwall ja Olvi. Näistä ainoastaan Olvi on täysin suomalaisessa omistuksessa. Vielä vuosisadan alussa Suomessa oli panimoita satakunta, mutta kieltolaki (1919-1932) tehokkaasti harvensi joukkoa pienemmäksi. Valitettavasti tämä kieltolaki teki suomalaisista myös viinanjuojia, koska tunnetusti olut oli liian vaikeasti salakuljetettavaa alkoholia.

Sinebrychoff - pohjoismaiden vanhin panimo

Nikke_Sinimaha.jpgSuomen ja pohjoismaiden vanhin toimiva panimo on Sinebrychoff, jonka perusti Nikolai Sinebrychoff (suom. Sinimaha). Nikolai oli lähtöisin Moskovan koillispuolelta, silloisesta Gavrilovin kauppalasta. Hänen isänsä Peter tuli Suomeen, kun sai oluenkeitto-oikeudet Ruotsinsalmen varuskuntaan. Oluen teon tavoitteena oli parantaa sotaväkeä keripukista. Peterin poika Nikolai siirtyi varuskunnan mukana Viaporiin, joka nykyisin tunnetaan Suomenlinnana. Suomenlinnassa Nikolai piti ensin kauppahuonetta ja kapakkaa.

Nikolai Sinebrychoff sai oluenpano-oikeudet Helsinkiin ostettuaan ne alunperin huutokaupasta v. 1819. Tämä oikeus antoi hänelle oluen yksinmyyntioikeuden Helsinkiin kahdeksi vuodeksi. Panimo toimi Hietalahdessa aina vuoteen 1993 asti, jonka jälkeen se siirtyi Keravalle.

Erikoista on, että Sinebrychoff teki myös paloviinaa, jonka tuottamiseen hän sai luvan v. 1822. Koffin viinatehdas toimi aina v. 1892 asti, jolloin se myyntiin eteenpäin. Nikolai Sinebrychoff kuoli poikamiehenä ja lapsettomana vuonna 1848. Hänen veljensä Paul Sinebrychoff jatkoi yrityksen johdossa.

Toinen Koffin erikoisuus oli suvun haltuun kerätty laaja ja arvokas taidekokoelma (mm. Edelfelt, Gallen-Kallela, von Wright. Nykyään kokoelma on nähtävillä Sinebrychoffin taidemuseossa, Helsingin Hietalahdessa.
Sinebrychoff osti omistukseensa Pyynikin panimon v. 1985 ja itse Sinebrychoffin pääomistajaksi tuli tanskalaislähtöinen Carlsberg v. 1998.

Hartwall on itseasiassa hyvin nuori panimo

Hartwall sai alkunsa kun suomenruotsalainen, filosofian tohtori ja vuorikomissaari Victor Hartwall aloitti kivennäisvesien valmistuksen Helsingissä v. 1836. Yritys pitää virallisena syntymäpäivänään 2. helmikuuta 1836. Toiminta aloitettiin ns. Sederholmin talossa (Helsingin vanhin talo) Senaatintorin kupeessa. Hartwall oli myös perustamassa Kaivopuistoa sekä ravintola Kaivohuonetta.

Hartwallin toinen sukupolvi toi virvoitusjuomat kahvioihin ja kioskeihin 1860-luvun loppupuolella. Hartwall toimi limonaadi- ja kivennäisvesien parissa aina vuoteen 1966 asti, jolloin se osti ensimmäiseksi olut-tuotemerkikseen Karjalan (Lappeenranta-Lauritsalan panimo). Jälkikäteen ostos osoittautui hyvin kannattavaksi, koska keskiolut vapautui ja parhaimpana myyntimiehenä "kunnostautui" myös Neuvostoliiton suurlähettiläs Andrei E. Kovaljov.

Myöhemmin Hartwall laajentui ostamalla Auran panimon (1971), Lapin Kullan (1980) sekä Mallasjuoman (1988). Näin entisestä kivennäisvesi- ja limonaditehtaasta oli tullut vahva oluttehdas. Vuonna 2002 Hartwall fuusioitui Scottish&Newcastlen kanssa. Yhtiöllä on tänä päivänä tuotantoa Torniossa ja Lahdessa.

Olvi - raittiusaatteesta syntynyt

Olvi on perustettu v. 1878 ja se sai alkunsa Iisalmen Oluttehtaasta. Olvi perustettiin alunperin eräänlaisessa "raitistamishengessä". Panimomestari William Gideon Åberg ja rouva Onni Åberg halusivat tarjota miedompia vaihtoehtoja viinanhimon villitsemille kansalaisimme.

Olvi laajensi tuotevalikoimaansa myöhemmin simaan ja sahtiin sekä 1906 tuotevalikoimiin tulivat myös limonadit. Itse Olvi-tuotemerkki on rekisteröity vasta vuonna 1952, kun se ostettiin toimintansa lopettaneelta Olvi Oy:ltä. Alkuperäinen Olvi Oy oli helsinkiläinen oluttehdas. Nimi Olvi onkin nerokas, ensimmäinen OL tulee oluesta ja VI tulee virvoitusjuomista. Olvi on myös mainittu oluen synonyymina Aleksis Kiven teoksissa.

Olvin päämyyntiartikkeli oli koko 50-luvun I-olut, koska sen aikainen aluemyyntijärjestelmä syrji Olvia. Vielä 70-luvulla yrityksen parhaiten myyvä tuote oli Zoo-limonadi. Vasta 80-luvun loppupuolella Olvin oluet alkoivat valloittamaan olutmarkkinoita. Nykyään Olvi on eräs nopeimmin kasvavista panimoista Suomessa.

Lopuksi

Suomen suurimmat panimot ovat toimineet vuosien saatossa hyvin erikoisissa olosuhteissa. Yksi on ollut viinanpolttajana ja taiteen kerääjänä, toinen on ollut "terveysjuomatehdas" ja kolmas aloitti Topeliuksen lanseraamassa kansan raittistamishengessä.

On myös erikoista, että nykymuotoisen Suomen panimotoiminnan perustaja on saapunut Venäjältä ja nyt suomalaiset panimot vievät vastaavaa taitoa takaisin Venäjälle. Kolmen suuren panimon lisäksi, Suomesta löytyy nykyään n. 18 pienpanimoa. Suomen nykyiset olutmarkkinat ovat kooltaan n. 400 miljoonaa litraa/vuodessa. Se tarkoittaa n. 100 litraa olutta vuodessa, jokaista täysi-ikäistä kansalaista kohden. 

Vanhojen suomalaisten olutmerkkien etikettejä:
http://www.beerlabels.dk/oel.php?sprog=EN&land=SF&bryggeri=mallasjuoma
http://www.beerlabels.dk/oel.php?sprog=EN&land=SF&bryggeri=amri
http://www.beerlabels.dk/oel.php?sprog=EN&land=SF&bryggeri=hartwall
http://www.beerlabels.dk/oel.php?sprog=EN&land=SF&bryggeri=olvi
http://www.beerlabels.dk/oel.php?sprog=EN&land=SF&bryggeri=sinebrychoff

Trivia kysymys - vaikea:

Kysymys: Kuka suomalainen panimo vei ensimmäisenä virallisesti olutta ulkomaille sekä milloin ja minne?
Vastaus: Pyynikin panimo vuonna 1953, jolloin vietiin 300.000 pulloa Tähti-olutta Senegaliin (Länsi-Afrikka).

Trivia kysymys - helppo:

Kysymys: Mitä olutta vietiin aina Japaniin saakka?
Vastaus: Amiraali oluesta tuli aikoinaan Japanissa harvojen herkku. Japaniin vietiin vain ja ainoastaan Togo-etiketillä varustettua olutta ja vientiponnistuksen isänä pidetään Japanin ex-pääministeriä Jasuhiro Nakasonea.

| Ylös sivulla | Tarkistettu/muutettu: 26.07.2007/AML