Pietari - vanha suomalainen kaupunki

vaskiratsastaja_Pietari.jpgPietari on historialtaan eräs maailman mielenkiintoisimmista kaupungeista. Se sijaitsee Suomenlahden itäpohjukassa, Neva-joen varressa. Kaupunki koostuu 42 saaresta ja se on maailman pohjoisin yli miljoonan asukkaan kaupunki (asukkaita n. 4.6 miljoonaa).

Kaupunki on selvinnyt Stalinin ja Hitlerin kostolta sekä sen rakentaminen on vaatinut suunnattomasti ihmishenkiä sekä rahaa. Kaupungilla on ollut monta nimeä ja sen vaikutus mm. Suomen historiaan on ollut Helsinkiäkin suurempi. Kaupunki on rakennettu suomalaiselle suolle, jossa alunperin on sijaitsi jo 1300-luvulla ruotsalainen linnoitus Landskrona (Maakruunu). 1600-luvulla samalla paikalla oli Nevanlinna, jolla ruotsalaiset pyrkivät vakiinnuttamaan valtaansa alueella. Kaikki kuitenkin muuttui, kun Pietari Suuri päätti perustaa Venäjälle uuden pääkaupungin - Pietarin samaiselle paikalle.

Kaupungin paikkaa pidettiin alunperin mahdottomana, mutta Pietari ei ilmeisesti edes tuntenut sanaa "mahdoton". Hän halusi toteuttaa unelmansa, joka vaati uuden eurooppalaistyylisen kaupungin perustamista.

Kaupungin perustamismyytti

Jokaisella itseään kunnioittavalla suurkaupungilla on kiehtova, perustamisvaiheista kertova tarina.
Pietarin oma tarina on todistettu osin myös myytiksi, joka menee näin.

Suuren pohjan sodan aikana (1700-1721) Pietari Suuren joukot valloitti Nevanlinnan alueen. Pietari Pietari Suuri halusi perustaa Venäjälle uuden pääkaupungin, josta tulisi ikkuna Eurooppaan. Kun Pietari kulki saarella, josta suomalaiset käyttivät nimitystä Jänissaari. Pietari Suuri piirsi maahan ristin, johon tulisi rakentaa Pietari-Paavali linnoitus. Samaan aikaan taivaalla lensi valkoinen kotka, joka laskeutui Pietarin olkapäälle. Näin ylemmätkin voimat siunasivat kaupungin perustamisen.

Kaupungin perustettiin 27. toukokuuta 1703, vaikka alue kuului vielä virallisesti Ruotsin valtakuntaan (todellisuudessa Pietari oli kyseisenä päivänä toisaalla). Kaupunkia alkoivat rakentamaan ruotsalaiset sotavangit ja venäläiset maaorjat, joita kuoli tuhansittain sairauksiin, uupumukseen ja nälkään. Vuonna 1712 Pietari julisti kaupungin pääkaupungiksi sekä pakotti virkamiehiä, aatelisia ja kauppiaita muuttamaan Moskovasta Pietariin.

Pietaria ovat rakennuttaneet ensisijassa naiset 

Pietarin lopullisen rakennuttamisen ovat hoitaneet naiset. Pietari Suuren kuoleman aikana kaupungissa asui 40.000 asukasta. Kaupunki kuitenkin uhkasi taantuminen, koska Pietarin jälkeiset heikot hallitsijat eivät kehittäneet kaupunkia tarmokkaasti.

Ensimmäinen nainen, joka tuki Pietarin rakentamista oli Venäjän keisarinna Elisabeth (vallassa 1741-1762). Hän perusti Pietarin mm. taideakatemian.

Katariina II on Pietarin kannalta eräs tärkeimmistä henkilöistä. Hänet tunnetaan myös hallitsijanimellä Katariina II Suuri. Katariina Suuren aikana Pietarin hovielämä ja kulttuurielämä tulivat hyvin tunnetuksi. Katariina oli suuri taiteiden ystävä sekä hyvin edistynyt hallitsija. Hän perusti Venäjän ensimmäisen julkisen kirjaston, laajensi Eremitaasin taidekokoelmia sekä teki Pietarista Venäjän johtavan kaupungin. Hänen aikanaan Venäjän ulkomaan kaupasta yli 90 % tehtiin Pietarin kautta. Katariina Suuri tilasi myös Pietari Suurta esittävän patsaan Vaskiratsastajan, joka jalustan luonnonkivi on Suomesta tuotu. Vaskiratsastaja on yksi tärkeimmistä Pietarin symbooleista. Hallitsijana Katariina Suuri oli todellinen Venäjän ystävä, vaikka hän oli lähtöisin Saksasta. 

Vielä tänäkin päivänä venäläiset naiset, etenkin mummot pitävät kaupungin toiminnassa. He slaavilaiseen tapaan hoitavat kaikki tärkeät käytännön asiat, kun miehet ovat kiinni omissa liiketoimissaan tai liian humalassa.

Pietarin vaikutus suomalaisille

Pietarin kaupunkin on vaikuttanut Suomeen ja suomalaisiin erittäin paljon. Itsenäisen Suomen talvi- ja jatkosota olivat kyköksissä Pietarin kaupungin kohtaloon. Myös 1917 kommunistinen vallankumous sai alkunsa Pietarista. Tämä vallankumous vaikutti myös Suomen sisällissotaan ja jopa Suomen itsenäisyyskin on annettu Pietarissa. Kaikkein kohtalokkain vaikutus Pietarilla on ollut inkeriläisten sekä karjalaisten kohtaloon.

Venäjän vallanaikana suuri osa Suomen käsityöläisistä työskenteli Pietarissa. Itse asiassa lähes koko itäinen Suomi tuotti ruokaa ja tavaroita enimmäkseen Pietarin tarpeisiin (noin kolmannes Suomen Venäjän viennistä suuntautui Pietariin). Pietarin ammattikunnista esim. nuohoojat, kulta- ja kellosepät, ilotytöt ja kirjansitojat olivat hyvin suomalaisperäisiä. 1870-luvulla Pietari oli maailman suurin suomenkielinen kaupunki, jossa asui enemmän suomalaisia kuin Turussa tai Helsingissä.

Sibelius, Gallen-Kallela, Mannerheim ja Kajanus loivat mainettaan myös Pietarissa. Helsinki oli liian pieni ja nurkkakuntainen paikka luoda todellista maailmanmainetta. Suomen taiteen kukoistus ajalle, Pietari oli Berliinin ja Pariisin ohella todellinen ponnahduslauta maailmanmaineeseen.

Pietarin kirous

Vaikka Pietari Suuri loi Pietarin kaupungin, antoi hän kaupungille myös pahanenteisen ennustuksen. Pietari Suuri on todennut, että vielä jonain päivänä nimikkokaupunginsa kadut tyhjentyvät. Tämä olisi voinnutkin käydä toteen, jos Leningradin piiritys olisi päättynyt toisin (1941-1944). Itse asiassa Pietarin luhistuminen oli hyvin lähellä (talvi 1942-43) - onneksi suomalaiset ja etenkin Mannerheim päättivät, etteivät he aio osallistua Pietarin valtaamiseen tai sen piirittämiseen (suomalaiset pysähtyivät Kannaksella vain 20 km päähän Leningradista). Aktiivisella toiminnallaan suomalaiset olisivat voinneet katkaiseet Pietarin viimeiset huoltotiet, joka olisi voinnut johtaa kaupungin puolustuksen sekä elintarvikehuollon täydelliseen romahtamiseen. 

Toinen silmiinpistävä seikka on kaupungin perustamiseen ja elämänvaiheisiin liittyvä ihmisuhrien määrä. Perustamisen lisäksi mm. toisessa maailmansodassa Pietarin piirityksessä sanotaan kuolleen n. 800.000 ihmistä. Myös Stalinin viha suuntautui Pietariin, suurten puhdistusten aikaan (1935-38) Pietarin lähimetsät täyttyivät teloitettujen ruumista. Pietarin perustukset ovatkin kirjaimellisesti ihmisluiden päällä.

Onneksi Vaskiratsastaja-patsaaseen liittyy myös siunaus. Yleisesti uskotaan, että se suojelee kaupunkia ulkoisilta valloittajilta. Tämän takia edes toisen maailmansodan aikana patsasta ei siirretty pois kaupungista. Nykypäivänäkin vastavihityt parit haluavat itsensä valokuvattavan patsaalla, koska se uskotaan tuovan onnea. 

Elämänmakuinen Pietarin matkaopas:
http://www.zerkalo.info/index.php?section=matkat/matkakohteet/pietariopas&page=opas

Vaskiratsastaja patsaan tarina:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaskiratsastaja

| Ylös sivulla | Tarkistettu/muutettu: 16.11.2007/AML