Internet-sivustojen käyttäjäseurannasta

Vielä tänäkin päivänä turhan useat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt laiminlyövät internet-sivustonsa kävijäseurannan. Tämän takia he menettävät tärkeä tiedonlähteen, jonka olisi kaikille internet-sivustojen tekijöille, ylläpitäjille sekä myös sivustolla kävijöille oikein käytettynä arvokasta.

Kävijäseuranta on eräs tärkeä palautteen antaja, joka auttaisi sivuston jatkokehittämisessä sekä helpottaisi mm. markkinoinnin toimivuuden seuraamista. Käyttäjäseurannalla saat helposti tietoa mm. mitkä sivut kiinnostavat lukijoita/asiakkaitasi, kuinka paljon sivuillasi liikutaan, mistä/miten he tulevat sivuillesi ja parhaimmassa tapauksessa pystyt jäljittämään kuinka yksittäinen sivuillasi kävijä on liikkunut internet-sivuillasi.

Teknisessä mielessä mielenkiintoista tietoa on sivuilla käytetyt käyttöjärjestelmät, laitteet ja selainversiot sekä kuinka kauan sivustollasi yksittäiset kävijät ovat vieraileet. Kehittyneemmissä palveluissa näet myös missä osoitteessa olevan linkin kautta ovat käyttäjät tulleet omille internet-sivuillesi. Kuitenkin hyvin usein suurin osa uusista käyttäjistä on tullut sivuillesi hakukoneiden kautta. Näkyvyyttäsi hakukoneissa voit parantaa monin eri tavoin, mutta silloin puhutaan enemmänkin hakukoneoptimoinnista. Hakukoneoptimointi on jo erillisen artikkelin arvoinen asia, mutta keskitytään nyt kävijäseurannan merkitykseen.

Onko kävijöiden seuranta urkintaa?

Awstat_data.jpgTavallaan on ja tavallaan ei - tulkintatapa riippuu mielestäni saadun tiedon käyttämistavasta. Turhan usein kävijät väärinkäsittävät käyttäjäseurannan pelkästään vakoilemiseksi tai urkinnaksi. Tästä harvemmin on todellisuudessa kyse, vaan tavoitteena saada tietoa, jonka avulla voidaan tehdä vieläkin paremmin asiakaskuntaa palveleva internet-sivusto. Ilman oikeaa tietoa sivuston kehitystyön tarvitsemasta perustiedosta tulisi vain arvailua - siis eräänlaista "lottoamista", joka ei perustu muutakuin olettamuksiin ja otaksumiin.

Turhan vainoharhaisuuden välttämiseksi kannattaa internet-sivujesi esim. "tekniset tiedot" osiossa ilmoittaa ihan reippasti, että näiden sivujen käyttäjiä myös seurataan. Sinne kannattaa kirjoittaa myös peruste sekä kertoa seurannan tasosta, jolla pystyt yksittäisiä käyttäjiä seuraamaan.

Yritysten kannattaa myös kirjata samaan kohtaan lauseke, jossa ilmoitetaan rehellisesti miten ja miksi saatua tietoa on tarkoitus käyttää. Siinäkään ei ole mitään hävettävää, jos rehellisesti ilmoitat, ettei saatua tietoa luovuteta kenenkään ulkopuolisen käyttöön. Hyvä moraali ja kaupunkilaisjärki on suositeltavia apuvälineitä näiden toimintatapojen arvioinnissa.

Valheellisesta tiedosta ja epämoraalisista toimintatavoista jäät todennäköisesti aina kiinni. Hyviä esimerkkejä muutamista arveluttavasta toimintatavoista ja niiden selvittämistavoista on luettavissa mm. täältä. Ei ole varmaan kauhea yllätys, että epämääräiseen seurantaan turvautuvat tahot ovat enimmäkseen "kevyemmin vaatetettujen" naisten ja heidän toimintaansa esittelyyn keskittyneet sivustot. Tämä on varmasti viiteryhmä, johon harvemmat asiapitoiset sivustot haluavat tulla mielletyksi. Toinen ryhmä, joka tekee erityisseurantaa on erilaiset www-mainontaan keskittyneet tahot.

Selkeyden vuoksi sanottakoon, että vain poikkeustapauksissa tai ns. cookie-tekniikan avulla pystytään jäljittämään ihan yksittäisen yksityishenkilön tai tarkemmin ottaen hänen koneensa tarkat tiedot. Mikäli cookie-tekniikkaa ei käytetä, niin tämän tasoinen kävijäseuranta edellyttää jo käyttäjäkohtaisen asiakastunnistuksen toteuttamista (lue: rekisteröitymistä).  Näissä tapauksissa useimmiten kyseessä on jo sähköinen kauppapaikka, jossa tietoa tarvitaan laskutuksen ja toimitusten asiakaskohtaiseen kohdistamiseen. Tämä tunnistus tehdään useimmiten henkilökohtaisilla käyttäjätunnus/salasana tunnistuksella tai käyttäen verkkomaksupalveluja (esim. Solo ja muut pankkientunnistustavat sekä luottokorttimaksut).

On myös hyvä muistaa, ettei ns. cookien-käyttö (ns. piparointi) ole aina vihamielistä vaan sen tarkoitus on esim. estää samojen mainosten näkyminen yksittäiselle käyttäjälle. Tämän lisäksi näitä "pipareita" voidaan käyttää käyttäjäkohtaisten (oikeammin konekohtaisten) asetusten tai tietojen tallentamiseen. Tästäkin tekniikasta on hyvä kirjoittaa pieni selvennys internet-sivuillesi, jos näitä tekniikoita on sivustollasi käytössä.

Käyttäjäkohtaisen asiakastunnistuksen lisäksi vain teleoperaattorit pystyvät ns. logitiedoistaan selvittämään yksittäisen kävijän liikkumisen internetissä ilman cookie-tekniikkaan turvautumista. Tätä yksityiskohtaista logitietoa voidaan Suomen lain mukaan luovuttaa vain viranomaisille rikostapausten tutkintaan. Luonnollisesti vähän edistyneempien www-sivuston ylläpitäjällä omien sivujen logi-tiedot käytössään, mutta niistä on hyvin mahdotonta kertoa yksittäisiä käyttäjiä ellei niitä yhdistetä teleoperaattorilta oleviin logi-tietoihin.  

Miten kävijäseuranta on toteutettavissa omille sivuilleni?

Kävijäseurantaa voidaan toteuttaa monin eri tavoin. On olennaista ensin ymmärtää mikä on haluttu seurannan taso ja vasta sen jälkeen hankkia tarvetta vastaavat ratkaisut. Tässäkin tapauksessa ylivarustautuminen maksaa ja harvemmin massiivisen yksityiskohtainen seuranta on paras ratkaisu. Lähtökohtaisesti kaikkeen yksityiskäyttöön ja pienyrityksille sopivat parhaiten ilmaispalvelut.

Ilmaisia kävijäseurantaa tehtyjä työkaluja tarjoaa mm. Googlen Analytics-palvelu sekä ihan tätä varten tehdyt verkkopalvelut. Eräs esimerkki tälläisesta erillisestä verkkopalvelusta on w3counter, joka on useimmiten ihan riittävä ja yksityiskohtainen peruskäyttäjille.

Ilmaisista työkaluista Google Analytics sopii lähes kaikille (myös yrityksille), mutta w3counterilla pystyt seuraamaan jälkikäteen, kuinka yksittäinen kävijä on liikkunut sivustollasi. Nämä työkalut on käytettävissä myös ns. "low-tech" eli matalammalla tekniikalla tehdyillä sivuilla, kuten staattisilla html-sivuilla.

Toinen helpohko keino tehdä kävijäseurantaa on hankkia valmis hosting-palvelu, jonka hintaan sisältyy valmiiksi kävijäseurannan palvelut. Omassa hosting-palvelussani on valmiiksi asennettuna useampikin erilainen seurantaohjelma. Itse olen erityisesti mieltynyt Awstat-nimiseen seurantapalikkaan. Awstatin paras puoli on, että se siivoaa yllättävän hyvin eri hakukoneiden sivuindeksoinnista johtuvan liikenteen (tätä on paljon!). Toinen hyvä puoli on sen antaman raportoinnin järkevä taso. Omien sivujeni käyttäjäseuranta perustuu ensisijassa Awstatin ja Google Analyticsin yhdistelmään, joka on tasoltaan mielestäni ihan "riittävä" tarpeisiini.

Kolmas ryhmä kävijäseurannan toteuttamiseen on erikseen ostettavat palvelut tai erityisohjelmistot. Nämä ratkaisut ovat sopivia ensisijassa yrityksille, joiden on saatava yksityiskohtaisempaa tietoa mm. markkinoinnin kampanjaseurannan tai sivustonsa suosituimpien sivujen seuraamiseen.

Palveluna tälläisiä tarjoaa mm. suomalainen Snoobi, jonka palvelu on tasoltaan erinomainen ja heidän hinnoittelukin on mielestäni kohtuullinen. Kaupallisista ohjelmistoista ehkä tunnetuimpia on Webtrendsin työkalut, jotka ovat enemmänkin suuryritysten ja mediatalojen käyttötarpeisiin soveltuvia erityisohjelmistoja.

Kuinka vaikea seurantapalveluja on ottaa käyttöön sivuilleni?

Mikäli hankit valmiin hosting-alustan, jossa on myös käyttäjien seurantapalvelut ei sinun tarvitse tehdä internet-sivuillesi mitään. Opettelet ainoastaan kyseisen palvelun käytön, joka on useimmiten hyvin suoraviivaista.

Google_analytics.jpgMikäli hankit ilmaisia käyttäjäseurantapalveluja, on sinun ensin rekisteröidyttävä kyseiseen palveluun käyttäjäksi. Tämän jälkeen generoit itsellesi käyttäjäkohtaisen koodipätkän, jotka liität osaksi internet-sivujesi html-koodia (useimmiten javascript-koodi tai sivuilla näkymätön kuvatiedosto). Tässä liittämisessä on enemmänkin kyse "copy-paste-and-save" tyyppisestä operaatiosta. Itse kävijäseuranta tehdään näiden palveluiden käyttäjähallintasivuilta, johon sinulle on annettu rekisteröinti vaiheessa salasanat. Myös kaupallisena palveluna tarjottavat seurantapalvelut noudattava hyvin usein tätä työnkulkua. Suosittelen, että tutustut eri palveluiden käyttöehtoihin, jos tarpeesi on pitää saamasi tiedot vain omana tietonasi. On myös olemassa palveluita, jotka ilmaisena edellyttävät kävijätiedon jakamista kaikkille käyttäjille julkisessa muodossa. Näin et kuitenkaan aina haluta tehdä, etenkin jos kyseessä on yrityssivusto, jonka tietoa ei halua antaa myös kilpailijoiden käyttöön. 

Mikäli hankit ihan erillisen ohjelmiston, on se asennettava www-palvelun osaksi. Tämän asennuksen voit useimmiten jättää erilaisten asiantuntijoiden tehtäväksi. Tämän jälkeen näiden ohjelmistojen käyttö on vielä opiskeltava ja useimmiten seurattaville sivuille on laitettava pienet koodin pätkä.

Lähtökohtaisesti näiden koodien tekeminen sivuillesi ei ole sen vaikeampaa kuin kävijälaskurin liittäminen sivuillesi. Verrattuna kävijälaskuriin on kävijäseurannan tuoman tiedon arvo on sinulle moninkertainen. Itse pidän kävijälaskureita ns. "ysäritekniikkana" eli hyvin vanhanaikaisina ja epätarkkoina palveluina. Hyvin useat kävijälaskurit laskevat mukaan hakurobottien tuoman liikenteen, jota on todella suuri osa nykyisestä www-liikenteestä. Sivulaskurit harvemmin edes antavat oikeita lukemia etkä niiden avulla saa kunnon tietoa internet-sivustolla kävijöistä.

Opettelethan myös tulkitsemaan käyttäjäseurannan tietoa oikein

Käyttäjäseurannan tuottamaan informaatiota on osattava myös tulkita. Etenkin ilmaisissa seurantapalveluissa internet-sivujen liikenne voi näkyä turhankin yksityiskohtaisesti tai jopa vääristyneenä.

Parhaimmissa tapauksissa seurantapalvelu osaa suodattaa hakupalveluiden tuoman liikenteen valmiiksi pois, jonka jälkeen voit keskittymään ns. "ihmisten tuottamaan" liikenteen seurantaan. Tämä ihmisten tuottama liikenne on juuri sitä tietoa, jonka perusteella internet-sivustosi käyttäjiä olisi tulkittava.

Kaiken hakukoneliikenteen suodattamisenkin jälkeen on saatuja tilastoja vielä tulkittava. Olennaista tietoa on kävijämäärät, joista selviää ns. uniikit kävijät sekä kävijöiden kokonaismäärä eli kuinka monta ihmistä on käynnyt sivuillasi. Näiden perusteella saat selville useampaan kertaan sivuillesi palaavien asiakkaiden määrät (itse kutsun näitä kanta-asiakkaiksi). Toinen merkityksellinen tieto on millä yksittäisillä sivuilla on käyty ja mihin aikaan internet-sivuillasi yleensä käydään. Tämä antaa viitteitä, milloin uutta aineistoa kannattaa julkaista ja kuinka jo tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet kävijämäärien kehittymiseen.

Kävijämäärät on useimmiten hyvin riippuvaisia tekemästäsi sisällöstä. Huono sisältö ei kiinnosta käyttäjiä, joten se näkyy nopeasti kävijäseurasta saatavan tiedon kautta. Tämän takia oikein tehty käyttäjätiedon seuranta palvelee sivuston tekijää, ylläpitäjää sekä myös viime kädessä itse sivustolla kävijöitä. Kävijätietojen kerääminen auttaa asiakkaan tarpeita huomioivan palvelun tekemisessä ja ylläpitämisessä. Yksi suoraan asiakasta hyödyttävä asia on, että käyttäjäseurannan käyttäminen paljastaa myös toimimattomat (ns. kuolleet) linkit sivustolla.

Millaisia käyttäjiä on lähes mahdotonta seurata?

On hyvä muistaa, että ns. skitsofrenisimmat käyttäjät ovat ottaneet selaimistaan javascript ja cookie-tuet pois päältä. Oikein epäluuloiset käyttäjät voivat käyttää myös ns. proxy-palveluita, joiden kautta heidän liikkumistiedot ovat väärennettävissä. Nämä erikoistapaukset eivät ole tarkasti seurattavissa, mutta heidänkin liikkeistään saadaan useimpien seurantapalveluiden avulla viitteitä. Tällä hetkellä heidän osuus on kuitenkin marginaalinen.

Hyvin useat javascript- ja cookien tuen poistaneet ovat huomanneet, ettei sivustot toimi aina "oikein". Tämä toimimattomuus voi turhauttaa heitä, joten useat heistäkin on sallineet em. tekniikoiden käytön. Osaltaan tätä "skitsofreenisuutta" on vähentänyt nykyselaimien parantunut tietoturva, josta etenkin vanhat Internet Explorer selaimet ovat kärsineet.

PCStat-lehden perustason artikkeli web-tiedon analysoinnista (engl.)
< http://www.pcplus.co.uk/tutorials/internet/web_statistics_explained >

| Ylös sivulla | Tarkistettu/muutettu: 12.12.2007/AML