Painoon vai tulostanko itse?

Tämä on hyvin yleinen kysymys, johon yksiselitteisen vastauksen antaminen on hieman vaikeaa. Ensinnäkin valintaan vaikuttaa tarvittava määrä, tilaisuuden luonne, itse aineisto ja onko kysessä aineisto, jonka olisi tarkoituksenmukaisinta tehdä painattamalla. Lähtökohtaisesti jaon voi tehdä näin: yksittäistapaukset voi tulostaa itse, mutta kun tarpeesta tulee pysyvämpi ja niitä tarvitaan paljon - kannattaa harkita painattamista. On turha turhautua ja yrittää säästää painatuskuluissa, koska omalla kopioinnillakin on aina hintansa ja vaivansa. Useampi kappale, värikkäänä ja ulkoasultaan huoliteltumpana toteutetaan mielestäni aina painattamisen kautta.

Paino- ja tuotantomenetelmien lyhyet esittelyt

Painotilaus_monster.jpgPeriaatteessa painomenetelmiä on useitakin, mutta todellisuudessa tulet kohtaamaan useimmiten niistä kaksi. Toinen on perinteinen offset ja toinen on digitaalinen painaminen. Muista painomenetelmistä mainittakoon kohopaino, seripaino, syväpaino sekä fleksopaino. Näiden marginaalisempi tapojen käyttötarkoitukset ovat seuraavat. Kohopainoa käytetään useimmiten perforointien (repäisylinjat) ja preeglausten (kohokuvioiden) tekemiseen, muutoin sitä käytetään vain erikoistapauksissa. Seripainoa (myös silkkipaino) käytetään useimmiten t-paitojen ja muiden hankalampien painatusten tekemiseen, joita tehdään vain muutamia kappaleita. Syväpaino on jäljeltään paras painomenetelmä, mutta sitä käytetään lähes yksinomaan todella suurille painosmäärille mm. laadukkaampien aikakauslehtien tuotantoon. Fleksopaino on erinomainen mm. tarroille, pakkausmateriaaleille tai muille erityisille aineistoille. Painomenetelmien lisäksi voi myös mustesuihkutulostukset tulla ajankohtaiseksi mm. roll-uppien tai muiden isohkojen pintojen tulostamisessa.

Mikäli tarvitset juuri em. erikoisempia käyttötarkoituksia, suosittelen keskustelemaan niistä etukäteen valitsemasi painon kanssa. Näin saat tietoosi rajoitteet, mahdollisuudet sekä teknisesti järkevimmät ja kustannustehokkaimmat toimintatavat tietoosi.

Digipainoa vai normaalia offset-painoa?

Ensinnäkin on hyvä sisäistää, että digipaino on sukua tulostamiselle ja offset-paino on enemmän todellista painamista. Tämän takia offsetista tuotettu jälki on useimmiten parempi ja väreiltään syvempi. Digipainatus on kuitenkin erinomainen vaihtoehto, koska se soveltuu hyvin lyhyidenkin ja sisällöltään vaihtelevien sarjojen tuottamiseen (esim. satoja kappaleita). Offset-painamiseen tuo lisäkuluja painolevyjen tekeminen sekä kuntoonlaitto (mm. värien kohdistaminen) ja mahdolliset jälkikäsittelyt (esim. leikkaus, nidonta).

Kuitenkin tänä päivänä offset-painattaminen on yllättävän edullista, jos pystyt tuottamaan teknisesti painovalmista aineistoa. Itse suosisin offset-painattamista laadukkaimmille tuotteille ja ottaisin lyhyemmät sarjat digipainon kautta. Tyypillisesti esim. numerointi tai muut yksilöidyt tiedot voivat vaatia digipainon valitsemista. Nykypäivänä digipainot ovat huomattavasti parantaneet myös painojälkeään. Tähän osaltaan on vaikuttanut koneiden tekninen parantuminen, parantunut huolto sekä tekninen osaaminen. Kuitenkin vielä nykyäänkin mm. kuvien osalta ammattilaiset pystyvät sanomaan kummalla menetelmällä tämäkin esite on painettu (kuva on pehmeämpi ja ns. latteampi). Suuremmilla sarjoilla offsetin nopeus ja laatu voittaa vieläkin digipainon.

Muutoin itse materiaalin tuottaminen ja sen tekninen tuottaminen on offset- ja digipainoa varten samanlaista. Molempia varten pitää valita painopaperit, tehdä kulmamerkit, leikkausvarat sekä varmistua muutoinkin tuotantoaineiston tuotantoteknisestä oikeellisuudesta. Mikäänhän EI estä kysymästä painosta, kuinka he haluavat itse tiedoston olevan toteutettuna. Painon asiakaspalvelu tai www-sivut kykenee kyllä kertomaan ne olennaiset tiedot, joiden perusteella pysyt tuottamaan oman tiedostosi oikein. Itselläsi pitää olla vain ohjelmistojen sekä perustuotantotekniikan osaaminen hallussa. 

Miksei näitä voisi tulostaa omallakin printterillä?

On totta, että on asioita joita voi tulostella talon omillakin printtereillä. Olen itsekkin tulostellut mm. eri tilaisuuksiin tehtyjä nimikortteja valmiiksi muotoleikatuille katonkiarkeille (esim. 10 sivua, jossa sivulla on ollut 10 korttia). Tosin tässäkin tapauksessa on hyvä varmistaa, että tulosteet tulee kohdalleen ja värit toimivat printtereissä tasalaatuisesti. Tähän oman vaivansa tuo muotoleikattujen kartonkien hankinta sekä niiden nypertäminen itse korteiksi. On hyvä muistaa, että omallakin työllä on aina hinta.

Kuitenkin jos tarkoitus on antaa jotain tyylikkäämpää, kuten yritysesite tai jaella aineistoa laajemmin, ei tälläisestä nypertämisessä ole mitään järkeä. Voit vain kuvitella kuinka kivaa on ensin tulostella 100 kpl 8-sivuista väriesitettä kaksipuoleisesti oikein sekä niputtaa ne. Ehei.. tämän saa laadukkaammin ja suhteellisen nopeasti tuotettua digipainon kautta. Painatetuihin tuotteisiin ei myöskään jää marginaaleja paperinreunoille ja voit olla varmempi, että tuotettu aineisto on keskimääräisesti paremman näköistä.

Kaikkein hulluinta on olettaa, että "myyntimies Hujanen" innostuisi esin tulostamaan kirjekuoren firman väreihin sekä sen jälkeen vastaavan 8-sivuisen yritysesitteen paperille oikein. Muistetaan nyt, että myyntimies on oman alansa asiantuntija, eikä hän ole kiinnostunut kohdistelemaan kirjekuoria ja esitteitä jonkin laser-tulostimen kanssa. Se sijaan esim. yksittäisen mustavalko-manuaalin tai esitteen, hän saattakin tulostaa sekä laittaa sen valmiksi yrityksen tiedoilla ja värein valmiiksi painatetun kuoren sisälle - ellei hän pysty toimittamaan aineistoa esim. sähköpostitse PDF-tiedostoina.

Lähtökohtaisesti kaikki aineistot, jotka liittyvät yrityskuvaan ja joilla on menekkiä, kuten käyntikortit, kirjekuoret ja esitteet kannattaa tehdä painattamisen kautta. Näistä voidaan tarjota myynnille kevyemmät PDF-tiedostot, joita he voivat sähköpostittaa asiakkailleen. Näin ikäänkuin ulkoistetaan tulostamisen tarve asiakkaan päätettäväksi.

Kolmas reitti eli PDF-tiedostoiksi tekeminen

Mikään ei estä tekemästä esitteitä myös tai vain sähköpostitettaviksi tai www-sivuille ladattaviksi PDF-tiedostoiksi. Näitä tiedostoja voidaan ajantasaistaan ja joustavasti käyttää myyntityön tukena. Tähän soveltuvat esim. tuote-esitteet tai muut dokumentaatiot, joiden tulostamistarve varastoon ei ole perusteltua. Tarpeen vaatiessa näitä tiedostoja voi myös asiakkaat tulostella itse, jos he tuntevat siihen tarvetta. PDF-tiedostot on hyvä valinta, koska niitä voi lukea ilmaisella Acrobat Reader-ohjelmistolla. Näin olen vastaanottajalla ei tarvitse olla ostettuna ja asennettuna esim. Microsoft Officea, joten et omalla toiminnallasi rajoita vastaanottajan lukumahdollisuuksia. PDF-tiedostot ei ole ainoa valinta, mutta varmasti se käytetyin tapa hieman jalostetumman aineiston jakelemisessa.

Pikkuvinkkinä: julkaisuohjelmilla on helppo tehdä todella näyttäviä presentaatio- ja esitetiedostoja PDF-tiedostoiksi. PowerPointin joustavuus ja mittatarkkuus ei tule koskaan tule pärjäämään oikeille ammattisovelluksille. Kaupan päälle tehtyjä tiedostoja ei voi muutella ihan kenen tahansa toimesta. Tämäkin on eräs tärkeä asia mm. numeroherkän materiaalin tarjoamisessa. 

Muutama läheisesti painamiseen liittyvä termi

Termi Suomennos/selvenne
Stiftaus hakasnidonta eli kansanomaisesti nitominen
Nuuttaus painauma paperissa, jonka myöten paperi on helposti taitettavissa (erityiset paksuille papereille)
Preeglaus kohokuvioiden tekeminen paperiin, useimmiten puristamalla
Perforointi useimmiten katkolinjojen tekeminen paperiin, josta on helppo repäistä esim. palautuskuponki
Stanssaus aineiston erityiseen muotoon leikkaaminen, esim. sydämen muotoiseksi
Sivuparitus esim. 8-sivuisella arkilla sivuparit, jotka on tulee asemoida vierekkäin (vasen/oikea puoli)
8-1, 2-7, 6-3, ja 4-5, tämä usein tehdään painossa ns. arkkiasemointiohjelmalla
Lisävärit perusvärien CMYK lisäksi tehtävät värit, esim. kulta, oranssi tms. vaikeasti CMYK-värein toistettavat väri
Spot-värit sama kuin lisävärit, kyse on vain engl. kielisestä termistä
Värit 4/4 värien määrä ja puolisuus, eli tässä tapauksessa painetaan kaksipuoleisesti ja molemmat puolet on nelivärisiä.
4/1 tarkoittaa että etusivu ja sen pari (esim. 4-sivuisesta sivut 1 ja 4) on nelivärisiä ja niiden sisusta
on mustavalkoinen (4-sivuisen 2 ja 3).
Leikkausvarat useimmiten n. 3-5 mm yli paperin reunojen menevien väri- ja kuvapintojen tekeminen (engl. bleed)
Kulmamerkit merkinnät joiden mukaan tehdään lopullinen paperileikkaus (engl. crop-marks)
A4 jne.. useimmiten paperikoko, joka on lopullisen tuotteen sivukoko valmiina tuotteena
Priima/sekunda arkkiasemointi/painatustapa, jonka tarvitsemat toimenpiteet tehdään useimmiten painon toimesta
Ympärilyöden arkkiasemointi/painatustapa, jonka tarvitsemat toimenpiteet tehdään useimmiten painon toimesta
Personointi Jokaiset painettavan kappaleen erilaistaminen esim. henkilön omalla nimellä. Tehokas markkinointikeino!
Lisää termejä: http://www.jyu.fi/hallinto/viestinta/ohjeita/paino/sanastoa/

| Ylös sivulla | Tarkistettu/muutettu: 06.08.2007/AML