Painopaperin valinta ja sen vaikutus 

Painopaperi on eräs painotyön olennaisimmista valinnoista, joka vaikuttaa mm. ulkoasuun, hintaan ja painettavuuteen. Paperi valmistetaan lähes aina puusta, mutta uusiomassan (jätepaperista) käyttö on ympäristötietoisuuden lisääntyessä kasvanut. Periaatteessa paperia voidaan valmistaa lähes mistä tahansa kuidusta, mutta puu on ehdottomasti suosituin. Erikoistapauksissa paperi voi olla lumppua (eli kangasta), jota suositaan esim. seteleissä ja hyvin arvokkaissa tuotteissa. Paperi hinnan osuus painotuotteen kustannuksissa on useimmiten n. 30-50 %. Paperin paino vaikuttaa merkittävästi myös jakelukustannuksiin.

Paperin valmistusprosessi lyhyesti

paper_samples.jpgPuusta tehdään paperia mekaanisesti, termomekaanisesti ja kemiallisesti. Mekaanisesti ja termomekaanisesti tehtyä massa kutsutaan hiokkeeksi ja kemiallisesti tehtyä selluksi.

Mekaanisessa käsittelyssä paperista tehdään kuitua, josta lopputuloksena tulee hioketta. Hioke on edullista paperin raaka-ainetta, koska lähes koko puun kuituaineis saadaan käyttöön. Hiokkeen haittana on epäpuhtaudet, jotka heikentävät lopullisen paperin lujuutta ja väriä. Hioke myös kellastuu nopeammin, jos se altistuu ilmalle ja valolle. Tyypillistä hiokepitoista paperia käytetään mm. sanomalehdissä ja peruskirjoissa.

Kemiallisessa valmistusprosessissa puuhake keitetään kemiallisesti, joiden tehtävä on poistaa puun epäpuhtauksia. Näin valmistettu paperi on kestävämpää ja pysyvämpää. Tästä paperista käytetään usein termiä hiokkeeton paperi sekä mielestäni erheellisesti myös termiä "puuvapaa paperi". Tyypillisiä hiokkeettomia papereita ovat mm. kopiopaperi.

Hiokkeesta tai sellusta tulee paperimassaa joka valkaistaan. Valkaisun jälkeen paperimassa jauhetaan tarvittavien lisä-, täyte- ja väriaineiden kanssa. Tässä jauhatusvaiheessa määräytyy pitkälti paperi hinta, laatu ja ulkonäkö. Valmis paperimassa levitetään paperikoneen viiralle, jossa painovoiman ja imun vaikutuksella otetaan aineksesta vettä pois. Viiralla paperiin tulee ns. kuitusuunta, joka on paperin kulkusuunnan mukainen. Valmiista paperista kuitusuunta on tarkastettavissa ns. repäisy testillä. Paperin kuitusuunta heikentää paperin lujuusominaisuuksia ja se on huomioitava myös painatuksessa sekä sidonnassa. Lopulta paperi puristetaan ja kuivatetaan, jotta paperista otetaan loputkin vedet pois.

Kuivauskäsittelyn jälkeen paperi ns. kalanteroidaan (kiillotetaan), jolloin paperinpinta saa kiillon ja sileyden. Kalanterointia tehdään yleensä kahta laatutasoa eli ns. konekalanterointi (MF) ja superkalanterointi (SC). Superkalanterointilla tehdään parhaimmat paperit, joiden kiiltoa ja sileyttä voidaan parantaa päällystepastalla. Kalanteroinnissa kiiltävämmät paperit kiillotetaan teräsrullilla (silk = perustaso, gloss = kiiltävä, super gloss = todella kiiltävä) ja mattapaperit (mat) tehdään kumitelojen avulla. Lopulta valmis paperi ajetaan rullille tai leikataan arkeiksi.

Paperin ominaisuuksien vaikutus itse painotuotantoon

Paperin kuitusuunta vaikuttaa painatukseen ja sidontaan, koska paperi voi laajenee kuitujen poikkisuunnassa jopa 3-5 kertaa enemmän kuin pituussuunnassa. Sidontavaiheessa (esim. kirjan arkit/vihkot liimataan kirjanselkään) paperi taittuu helpommin, jos paperin kuidut ovat selän suuntaisia. Painamisen kannalta kuitusuunnat vaikuttavat mm. kohdistamiseen sekä paperin käyttäytymiseen painatuksessa. Itse paperin laatuominaisuuksista paperin sävy ja opasiteetti (läpinäkymättömyys ominaisuus) ja paperin painovärin imuominaisuudet vaikuttavat painojälkeen (ns. pisteenkasvu). Etenkin pisteenkasvu tärkeä arvo, joka on tiedettävä aina kun kuvia erotellaan CMYK-väreiksi. Tämän takia kuvat on eroteltava erikseen esim. sanomalehtipaperia sekä offset-paperia varten.

Onneksi nykypäivänä nämä pisteenkasvun arvon on integroitu osaksi ICC-profilleita, joita löytyy esim. Photoshopista nimillä Euroscale Coated ja Euroscale uncoated. Hyvin useilla painoilla voi olla myös omia suosituksiaan heidän tuotantoon soveltuvien erotteluarvojen käytöstä. Näitä kannattaa kysyä painosta, koska he ovat oman tuotantonsa parhaimpia asiantuntijoita.

Paperin pinnan sileys ja kiilto vaikuttavat myös itse painojälkeen. Hyvin päällystetyllä ja kiillotetulla paperilla kuvien sävytoisto pääsee oikeuksiinsa. Toisaalta liian kiiltävältä paperilta on taas vaikea lukea itse tekstiä. Hyvin usein paperit joiden tuotenimissä lukee matta tai silk ovat usein hyviä valintoja. Ne sopivat mm. esitteiden ja tuoteluetteloiden paperivalinnaksi. Taidepainotuotteet tai kuvapainoitteisiin aineistoihin voidaan valita useasti kiilloitettuja ja pinnoitettuja paperilaatuja. Nämä pitkälle jalostetut paperit myös maksavat monikertaisesti verrattuna peruspapereihin.

Paperilaatuja ja niiden käyttöalueita

Aina kun teen painotuotteita jotka eivät ole vakioituihin medioihin toteutettuja, joudut valitsemaan myös painopaperin. Hyvin usein kannattaa kysyä suosituksia painoista, koska valintaan vaikuttaa tuotantotekniset asiat.

Papereita valittaessa puhutaan usein erilaisista paperilaaduista, paperipainosta m², kalanterointi- ja loppukäsittely tavoista. Kauppanimikkeet usein paljastavat paperin grammapainon sekä jälkikäsittelyt (esim. Tuotenimike 120 m² varnish & gloss, matta). Laitan tähän lyhyen, hieman vanhentuneen taulukon eri painopaperilaaduista.

Paperilaatu Painoluokka Paperimassa Käyttöalue Käsittely
Sanomalehtipaperi 50-70 g/m² Hiokkeellinen Sanomalehdet Konekalanteroitua, vain pintakäsitelty
Bulkkipaperit 40-100 g/m² Hiokkeellinen Kirjat Konekalanteroitua, vain pintakäsitelty
Perus hiokepaperit 52-82 g/m² Hiokkeellinen Aikakauslehdet Superkalanteroitu, vain pintakäsitelty
Parempi hiokepaperi
(LWC)
54-100 g/m² Hiokkeellinen Paremmat lehdet, luettelot Kevyesti päällystetty, superkalanteroitu
Offset-painopaperi 40-260 g/m² Hiokkeeton Lomakkeet, kirjat, mainokset Kone- tai superkalanteroitu, kevyesti päällystetty tai päällystämätön
Taidepainopaperi 80-300 g/m² Hiokkeeton Paremmat ja laadukkaat painotuotteet Yhteen tai useampaan kertaan päällystettyjä ja usein superkalanteroituna
Erikoispaperit,
katongit
vaihtelee vaihtelee pakkaukset, etiketit, kansiot, lomakkeet jne... vaihtelee

Normaali kopiopaperi on hiokkeetonta n. 80 m² matta pinnoitettua paperia, koska paperin on kestettävä mekaanista kulutusta (kopiokoneen koneisto). Käyntikorteissa käytetään usein käyntikorttikartonkia, jonka paino on n. 270 g/m². Päällystetyistä papereista kannattaa useimmiten valita paperipainoltaan painavampi laatu kuin jos käyttäisit päällystämätöntä laatua (n. 10-15 % painavampi). Paperipaksuutta on lisättävä, koska päällystetyt paperi ovat läpikuultavampia. Esitteet voivat olla esim. 130-170 m² päällystettyä ja mattapinnoitettua paperia. 

Paperin ja kartongin valmistuksesta pieni tietopaketti:
http://www.knowpap.com/www_demo/suomi/paper_technology/general/5_papermaking/frame.htm

| Ylös sivulla | Tarkistettu/muutettu: 21.06.2007/AML